Kietaisumekko

Kaavoitin kietaisumekon, joka osoittautui yllättäen aika toimivaksi ja kauniiksi vaatteeksi. Ompelin sen ensin vanhasta rohdinpellavaisesta pöytäliinasta. Tosi pehmeästä ja paksusta. Tytöt ihastuivat siihen kovasti ja olisivat heti halunneet sen päälleen. Mekko voisi toimia jopa hapsureunaisena, vain huolittelulla varustettuna. 

Pienin kaavamuutoksin, lähinnä selän pituutta lyhentäen, leikkasin kakkosversion, johon kokeilimme Vesilintua. Ja onhan tämä jo toimimaan päin... Kakkosmekko on turhan paksua ja jäykkää materiaalia ja painokuva väärä, mutta ideoita työstämisen jatkamiseksi syntyi lisää. Jopa yöllä puoli kahden aikaan, kun ajatukset jäivät pyörimään päähän ja niiden selvennykseksi oli noustava tekemään mind map... Aamu alkoi vihreän teen ja huokauksen voimalla. Nimimerkki "Kahvilakkolainen".