Maailman paras tanssilaatikko

Suunnittelin ja painoin huopakankaalle (100 % polyakryyli) Maailman paras napa -lastentanssiesityksiä varten kuosin. Kuviona on käytetty 4-vuotiaan pojan piirrosta. Mukava tehdä jotain kolmiulotteista välillä ja oppia uutta huovalle painamisesta ja huovan liimaamisesta. Tein luonnokset tanssijalle ennen painamista.

 

Työskentely sujui yllättävän ripeästi, ainoastaan ommellessa jouduin purkamaan. Huopa tosiaan istuu kauniimmin esineen päällä niin, että jättää saumanvarat näkyviin.

 

Tässä vielä muutama kuva Hankasalmen Metsätähden esityksestä, jossa laatikko käytössä. Hannele Huovin satujen mukaisesti laatikko muuttuu moneksi erilaiseksi "rekvisiitaksi" tanssijalle. Esityksen kitaristi on Olli Hirvanen ja tanssijana Anna-Kaisa Hirvanen.

Lumme

Olen pitkin talvea työstänyt lummekuviota tytön tunikaan painettavaksi. Ensimmäisissä kuvissa ensimmäinen versio aiheesta, seuraavissa viimeisin. Välissä ollut mooonta kokeilua... Kaksi aika erihenkistä tuotosta on syntynyt - ehkä voin hyödyntää molempia. Itse piirtäminen ja suunnittelminen on ollut paitsi hauskaa, niin myös tosi työlästä pitkän tauon jälkeen. Vahaliidulla olen päässyt käyntiin ja pidän siitä, että vahaliidun jälki näkyy myös painokuviossa, ei vain alkuperäisessä piirustuksessa. Lumpeelle piti tietenkin tehdä seuralaiseksi sammakko. Se tulee ehkä myös tunikaan, mutta ainakin pieneen juhlakassiin, joka on tulossa tunikan seuralaiseksi.

Itsetehtyjä seuloja

Viime viikolla tein isäni valmistamista painokehikoista uunituoreet painoseulat. Seulat ovat kätevän kokoiset hameen-, mekon- tai paidanhelman painamiseen, koska ovat leveitä ja matalia. Isojen seulojen tavoin niihin ei jää hankalaa tyhjää tilaa, joka kuluttaa turhaan mm. valotusemulsiota ja on muutenkin käytössä vain tiellä. Valmistin seulat perineiseen tapaan liimapaperilla ja venelakalla. Kuvissa olen kovasti työn touhussa, kiitos Tiina ikuistasmiesta! Uutta painokuvaakin olen saanut taas johonkin pisteeseen, mutta ongelmaksi asti on muodostunut sopivan kankaan löytäminen lapselle soveltuvaan tunikaan. Pellava tuntuu liian painavalta ja karkealta tarkoitukseen. Ehkä kuitenkin yritän vielä kierrätysmateriaaleista... 

Ruohoa ja Vappu-ruohoa

Painoin kolmella eri vihreällä 5 metriä ruohokangasta, josta tulossa kappaverho. Mielikuvitus käyttöön, niin työhuoneemme ja painopöytämme taipuu vaikka mihin.

Hanne uhkasi heittää omat vanhat silkkipainovärinsä roskiin, jollemme Marjan kanssa ota niitä käyttöön. Tein sitten samantien iirispainantaa käyttökelpoisilla väreillä (osan jouduin kyllä heittämään pois), ja Vappu-ruohoa syntyi. Kuvio ei ehkä parhain tähän, mutta pidän iirispainannasta, varsinkin noista uusista painaessa sekoittuvista väreistä.

Hieman juhlaa..

Dokumentoin tänne nyt hieman juhlaa! Hanne Marin synttäreitä ja Taiteilijailtaa. Olemme toki tehneet töitä. Itse graafista suunnittelua ja samalla kankaanpainoa varten piirtänyt sekä filmien tulostusmahdollisuuksia selvitellyt. Jotenkin sitä haluaisi, että asiat toimisi heti jouhevasti, mutta aina pitää kokeilla ja hakea, ennen kuin paras toimintatapa löytyy.

11.4. järjestetyssä Taiteilijaillassa oli siis kakkua ja antoisaa keskustelua tarjolla. Tässä muutama kuva valmisteluista. Koristelimme kakun Tourulan kuvataiteilijoiden uutta logoa mukaillen. Logon on suunnitellut Minja Revonkorpi.

Taiteentekijät kylässä Jokivarressa

Taide innostaa ja virkistää, ihmetyttää ja ainakin tuo vaihtelua laitosseinille ja palvelutalon asukkaiden arkeen.  Pensselien heiluttajat levittelivät Maalaamisen iloa -näyttelyn Jokihovin ja Jokikartanon seinille. Avajaiset tehtiin Jokivarren tyyliin, itse maalaten: asukkaat hoitajat, omaiset ja maalarit yhdessä.  Omat tekemiset jos jää vähiin, niin ainakin voi iloita toisten teoksista ja kohtaamisista. Jo kauan sitten löysin taiteelle merkityksen: se on kommunikaatiota. Mutta luovuudelle tarvitaan tilaa, se on selvä.

  

Osien vaihtoa ja lomaa

Marja on istunut viime päivinä skannerin ja photoshopin äärellä. Itse olen tehnyt kokeellista painotyötä alakerrassa. Valinnut taasen ennen kokeilemattomia tekniikoita ja materiaaleja työhöni. Lomaviikolla nikkaroin pirteän lisäpainopöydän. Uusi valopöytä, jonka saimme, on ollut jo nyt erittäin suureksi hyödyksi. Suuri kiitos kuuluu taiteilijayhteisölle.

Rimma ja Isla

 

 

Meillä kävi maailman ihanimpia pikkumalleja. Tarkoitus oli vähän testailla, että onko mekkojen koko sitä mitä pitääkin, kumpi on parempi, leveä vai kapea hiha, miltä alustavat kuviot ylipäänsä näyttävät päällä jne. Kuviot on taas kerran painettu randomilla kuviollisille kankaille, vaikka lopulliset tulevat yksivärisille, mutta jälleen saatiin paljon ideoita jatkotyöstämiseksi. Neidit tekivät myös vahakaavion ja painoivat hieman sillä kangasta sekä kertoivat tulevansa mielellään uudestaan. Kiitos Rimma ja Isla!

Metsää mekkoihin

Marja on ihastunut mun aikaisemmin painamiin pöllöihin. Tein isomman pöllön uudelleen, mutta taisi tulla liian huolellinen yksilö. Pienempi pöllö pöö valotettiin jo seulalle (ensimmäinen testivalotus, joka onnistui hyvin). Suurempien filmien tulostus on vielä selvityksessä, mutta eiköhän siihenkin hyvä ratkaisu löydetä. Olen luonnostellut metsän eläimiä vahakaaviolla. Kettu ja metsäjänis päässeet kankaalle asti. Marja sai taas ompelukoneen hurisemaan kaavoitusurakan jälkeen.

Allas asennettu

Saimme viime viikolla Ullalta hankitun altaan paikoilleen ja testattu on, toimii oikein hyvin!!