Ripustus puuhia

Esiinnyttiin tänään Miia Suojalan kanssa Näytönpaikan ikkunoissa. Tikapuilla kiikkumista, mallinukke-kasaamista sekä lankojen virittelyä. Laitan näyttelystämme lisää infoa, kunhan saavat museolla tekstit ikkunaan ja valot suunnattua.

Pieniä tyynyjä

Näistä syntyy pieniä rytmillisiä tyynyjä. Erinomaisia vaikka tukityynyiksi Shindo-venytyksiin. Täytän ne aika napakasti. Materiaalina on kirppikseltä löydettyä sarka-kangasta ja villalangat ovat käsinvärjättyjä ja -kehrättyjä. Neulojan jämälankoja siis, joista ei vissiin saa tehtyä isompaa neuletta. Vaan oikein oivallisia ja inspiroivia minun kirjontatöihini.
SUURI KIITOS!

Essi ja piirtämistä

Tässä todellinen pikapostaus ajatuksella, että kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa. Luettu on, suunniteltu on, piirretty on ja painettu on. Kutsuin juuri Essin blogimme kirjoittajaksi. Toivottavasti saamme enemmän dokumentoitua tekemistämme tässä syksyn aikana.

Kesän kuulumisia

Kesän aikana työhuoneellamme on tapahtunut muutoksia, kun Marja sai tekstiilityön opettajan töitä Kirkkonummelta Kirkkoharjun koulusta ja muutti pois Jyväskylästä sekä sammalla meidän Aurinkoruudustamme. Löysimme kuitenkin Essin, nukketeatteri-ihmisen, joka tulee syyskuun alusta työskentelmään kanssamme. Toivotaan, että Essi innostuu myös kirjoittamaan tänne tekemisestään.

Kesän aikana olen joutunut myös tekemään laitehankintoja. Vanha ompelukone ei suostunut enää kirjomaan villalankoja kankaisiin, niin pakko oli hankkia uusi. Toivotaan sille yhtä pitkää 25 vuoden ikää ja kaunista jälkeä. Marjan vietyä printterin pois hankin tulostimen, jolla voin tulostaa luonnoksia ja kalvoja kankaanpainoseulojen valotusta varten. Koko on vain A4, mutta kyllä sillä työt onnistuu. Ei aina tarvitse olla niin suurta.

Juhannuksen jälkeen piirsin tienvarsikasvistoa ja tällä viikolla sain vihdoin painettua ja ommeltua suunnittelemani tyynyliinan testikappaleen. Nimi tuotteelta puuttuu vielä, mutta ideana on ollut juhannustaika, jossa juhannusyöksi tyynyn alle kerätään seitsemän eri kukkaa seitsemältä eri niityltä.

Aurinkoruutuun on alkanut ilmestymään erilaisia "öhkömönkiäisiä" ja muita uusia neule-ideoita kuvausta odottamaan. Työn alla on Kipakoiden kanssa uusi neulekalenteri ensi vuodelle 2014.

Kipakat aurinkoruudussa

Neulegraffitin kasaamista sunnuntaina 2.6. Tässä muutama Marjan ottama kuva mun kameraan. Itse en ollut paikalla. Tosi kivalta näyttää. Ja aiheesta lisää: kipakat.blogspot.com

PalstaKassi

Minulle on jäänyt tekstiiliopinnoista työskentelyn "dokumentointi-mode" päälle. Ehkä tähän tulee muutos, ihan kaikkea tekemistä ei jaksa kuvata. Tämän porkkana-aiheisen printin kanssa tuli testattua aika monta asiaa, esim. otimme käyttöön Silkkisiivestä ostetun kuumaprässin. Jouduimme Marjan kanssa aukaisemaan prässin takakannen ja tutkimaan sähköliitoksia, jotta saimme loputtomasti huutavan merkkisummerin pois päältä. Prässi lämpenee moitteettomasti, ainoastaan prässäysaika pitää katsoa itse kellosta.

 

Kassin kangas on 100 % pellavaa, joka jäi ylimääräiseksi yhdestä pitkästä verhosta. Kuvaidean nappasin opiskeluaikaisesta animaatiopiirroksesta. Tosin tästä tuli aika erilainen. Otin muutaman tuotekuvan valmiista kasseista aidossa pihapalstamiljöössä täällä Tourulassa.

Maailman paras tanssilaatikko

Suunnittelin ja painoin huopakankaalle (100 % polyakryyli) Maailman paras napa -lastentanssiesityksiä varten kuosin. Kuviona on käytetty 4-vuotiaan pojan piirrosta. Mukava tehdä jotain kolmiulotteista välillä ja oppia uutta huovalle painamisesta ja huovan liimaamisesta. Tein luonnokset tanssijalle ennen painamista.

 

Työskentely sujui yllättävän ripeästi, ainoastaan ommellessa jouduin purkamaan. Huopa tosiaan istuu kauniimmin esineen päällä niin, että jättää saumanvarat näkyviin.

 

Tässä vielä muutama kuva Hankasalmen Metsätähden esityksestä, jossa laatikko käytössä. Hannele Huovin satujen mukaisesti laatikko muuttuu moneksi erilaiseksi "rekvisiitaksi" tanssijalle. Esityksen kitaristi on Olli Hirvanen ja tanssijana Anna-Kaisa Hirvanen.

Lumme

Olen pitkin talvea työstänyt lummekuviota tytön tunikaan painettavaksi. Ensimmäisissä kuvissa ensimmäinen versio aiheesta, seuraavissa viimeisin. Välissä ollut mooonta kokeilua... Kaksi aika erihenkistä tuotosta on syntynyt - ehkä voin hyödyntää molempia. Itse piirtäminen ja suunnittelminen on ollut paitsi hauskaa, niin myös tosi työlästä pitkän tauon jälkeen. Vahaliidulla olen päässyt käyntiin ja pidän siitä, että vahaliidun jälki näkyy myös painokuviossa, ei vain alkuperäisessä piirustuksessa. Lumpeelle piti tietenkin tehdä seuralaiseksi sammakko. Se tulee ehkä myös tunikaan, mutta ainakin pieneen juhlakassiin, joka on tulossa tunikan seuralaiseksi.

Itsetehtyjä seuloja

Viime viikolla tein isäni valmistamista painokehikoista uunituoreet painoseulat. Seulat ovat kätevän kokoiset hameen-, mekon- tai paidanhelman painamiseen, koska ovat leveitä ja matalia. Isojen seulojen tavoin niihin ei jää hankalaa tyhjää tilaa, joka kuluttaa turhaan mm. valotusemulsiota ja on muutenkin käytössä vain tiellä. Valmistin seulat perineiseen tapaan liimapaperilla ja venelakalla. Kuvissa olen kovasti työn touhussa, kiitos Tiina ikuistasmiesta! Uutta painokuvaakin olen saanut taas johonkin pisteeseen, mutta ongelmaksi asti on muodostunut sopivan kankaan löytäminen lapselle soveltuvaan tunikaan. Pellava tuntuu liian painavalta ja karkealta tarkoitukseen. Ehkä kuitenkin yritän vielä kierrätysmateriaaleista... 

Ruohoa ja Vappu-ruohoa

Painoin kolmella eri vihreällä 5 metriä ruohokangasta, josta tulossa kappaverho. Mielikuvitus käyttöön, niin työhuoneemme ja painopöytämme taipuu vaikka mihin.

Hanne uhkasi heittää omat vanhat silkkipainovärinsä roskiin, jollemme Marjan kanssa ota niitä käyttöön. Tein sitten samantien iirispainantaa käyttökelpoisilla väreillä (osan jouduin kyllä heittämään pois), ja Vappu-ruohoa syntyi. Kuvio ei ehkä parhain tähän, mutta pidän iirispainannasta, varsinkin noista uusista painaessa sekoittuvista väreistä.